Jo varhaisessa vaiheessa antiikin kreikkalaisilla, samoin kuin muissakin luontaiskulttuureissa, oli uskomuksia, että yliluonnolliset voimat vaikuttivat ihmisten kärsimyksiin ja niiden lievittämiseen.

Kreikkalaisten ylijumala Zeus oli taivaan jumala. Zeulla oli elämänsä varrella useita puolisoita, joista tunnetuin, Hera, tunnettiin avioliiton, äitiyden ja synnyttäjien suojelijana. Heran kanssa saamista Zeun lapsista tytär Eileithyia tunnettiin synnyttäjien auttajana.

Zeulla oli myös velipuoli, kentauri Kheiron. Kentauri Kheiron oli Pelionin vuorilla Tessaliassa kulkiessaan oppinut tuntemaan läpikotaisin luonnon lääkeyrtit. Hän osasi käyttää monipuolisia parannuskeinoja magiasta kirurgiaan. Kheironin luolasta Pelionin vuorilla tulikin Kreikan sankareiden parannustaidon koulu, jossa olivat saaneet oppia mm. Herakles, Jason ja Akhilles.

Kheironin opissa oli ollut myös lääkintätaidon jumala Asklepios. Viisauden sekä henkisen että aineellisen kulttuurin jumalatar Athene oli samalla parantaja. Erityisesti hänen tiedettiin parantavan silmätauteja ja auttavan synnyttäjiä.

Valon jumala Apollon oli samalla auringon jumala, Foibos. Hän voi torjua turmion ja parantaa tauteja, mutta hän saattoi myös aiheuttaa kuoleman. Ruumiin vammoja lääkitessään hän puhdisti myös sielun rikoksen tahrasta. Erään kulkutaudin aikana Apollon käski yksiselitteisesti ajamaan pois maasta miasman, sairautta aiheuttavan pahan ilman, eikä pitämään sitä niin kauan, että taudista tulisi parantumaton.

Artemis oli metsästyksen ja kesyttömän luonnon jumalatar. Hän oli lapsivuoteessa olevien naisten suojelijatar. Artemis saattoi halutessaan tuottaa äkkikuoleman varsinkin naisille.