Alaselkä voi olla monelle kuntoilijalle kipujen ja ongelmien alkulähde. Alaselkäkipujen taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä:

Ahkerakaan vatsa- ja selkälihasten vahvistaminen ei välttämättä auta, jos lihakset ovat kireät. Voimaa voi olla tarpeeksi, mutta esimerkiksi jos lonkan koukistajalihas on niin kireä, että se estää lonkan normaalia liikettä, alaselkä kuormittuu ja kipeytyy. Tällöin selän hieronta tuo kipuun helpotusta, mutta se ei poista itse kivun syytä. Jos kuntoilu jatkuu entiseen tapaan, oireet palaavat nopeasti.

Niska-hartiakipu, pääkipu ja selkäkipu ovat vaivoja, jotka piinaavat meistä monia. Pienillä toimenpiteillä ja parannuksilla vaivoista on mahdollista päästä eroon.

Istumatyötä tekevät, kuten päätteen ääressä työskentelevät ja autolla ajavat, kärsivät usein selkä ja niskakivuista. Työasennolla on merkittävä vaikutus. Kipuja voi välttää varmistamalla, että työtuoli on juuri oikealla korkeudella ja että selkänoja tukee selkää oikeasta kohtaa. Työskennellessä hartiat tulisi muistaa pitää alhaalla. Rentous onkin avainsana niskojen hyvinvoinnista puhuttaessa.

Seisomatyötä tekevät, esimerkiksi sairaanhoitajat, taas kärsivät usein selkäkivuista. Erilaiset nostamiset ja koukistamiset rasittavat selkää ja sitä kautta niskanseutua. Seisomatyötä tekevän olisikin hyvä muistaa aina välillä istua hetkeksi alas ja venytellä.

Stressi lisää selkäkivun riskiä.

Selkäkivut ovat vaivana jossain vaiheessa elämäämme jopa kolmella neljästä. Ikä kohottaa selkäkivun riskiä huomattavasti. Yli neljäkymppisten selkäkipujen taustalla on nimittäin yhä enemmän elämäntavat. Henkinen stressaantuneisuus, tyytymättömyys elämään, masennusoireet ja huono unen laatu lisäävät kipuvaaraa.

Myös työstressi voi kipeyttää selkää monin tavoin. Stressi aiheuttaa fyysisen jännitystilan joka lisää lihasjännityksiä. Samoin työtekniikka saattaa kiireessä heikentyä ja lihakset voivat ylikuormittua kroonisesti. Lisäksi kohonnut endorfiinitaso voi estää vammasta varoittavan viestin kokemusta, jolloin rehkintä saattaa pahentaa vaurioita entisestään. Pitkittynyt stressi taas voimistaa kipukokemusta. Stressi vaikuttaa suoraan myös kudoksiin hidastamalla kudosvaurioiden paranemista. Verisuonet supistuvat, ja kudoksen hapensaanti heikkenee.

Hoitovalikoimamme laajenee, kun tammikuun alusta Taina aloittaa Shiatsu-hoitojen antamisen.

Shiatsu-hoito sopii lähes kaikille ja se vaikuttaa edullisesti elimistön häiriötiloihin. Hoidossa käsitellään kehon eri osat pääasiallisesti peukaloilla painellen. Hoidossa käytetään myös erilaisia nikama- ja nivelkäsittelyjä sekä venytyksiä.